Hyvin usein kuulee vähätteleviä kommentteja ilmavuodoista, että ’ne ovat vain ilmavuotoja mitä homekoirat näyttää’. Samoin kuulee, että ilmavuotojen mukana tulee ulkoa homeita, mitä homekoirat näyttäisivät. Se ei pidä paikkaansa! Homekoirat eivät näytä ulkoa tulevia luonnontilassa olevia homeita, vaan ainoastaan rakenteissa olevia haitallisia kasvustoja. Mutta koirien näytöt ovat usein samoilla kohdilla kuin ilmavuodot, koska ilmavuodot aiheuttavat rakenteisiin homevaurioita!
Lähes kaikki asunnot ovat alipaineisia. Korvausilman hallittu riittävä saanti huoneistoihin on harvinaista. Alipaine imee korvausilmaa aina sieltä, mistä se sitä helpoimmin saa, yleensä rakenteen läpi heikoiten eristetystä kohdasta.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että talvella alipaine imee pakkasilmaa eristeen ’heikkojen kohtien’ läpi sisäpinnan lämpöiseen kosteussulkuun asti. Kun pakkanen pääsee lämpöiseen tiiviiseen pintaan asti, se kuuraantuu siihen ja jossain kohtaa sulaa vedeksi. Kun tämä tapahtuu talven aikana useita kymmeniä kertoja, seinän sisällä lämpöisen puolella saattaa olla hyvinkin kosteaa ja erittäin otolliset olosuhteet homehtumiselle.
Ilmavuodot aiheuttavat ongelmia myös toiseen suuntaan. Jos kosteussulku ei ole ehjä sisäpuolella, huoneen lämmin ilma pääsee kosteussulun ulkopuolelle ja kuuraantuu pakkaskelillä eristeisiin. Erityisesti kattoeristeissä ja seinien yläosissa tämä on yleistä lämmön noustessa ylöspäin. Yläpohjien eristeissä ison lisärasitteen aiheuttavat kutsumattomat eläimet mm. hiiret ja oravat. Kun ne mylläävät pesiään ja käytäviään eristeisiin ja rikkovat muovit että lämmin ilma pääsee niiden pesiin. Ne aiheuttavat paljon kylmäsiltoja käytävillään, jotka taas huurtuvat lämpimän ilman päästessä niihin, jonka seurauksena tulee kuuraa => sulamisvettä ja hyvät elinolosuhteet homeille, joita vielä ruokkii eläinten ulosteet. Tämä ongelma on hyvin nähtävissä yläpohjissa talvella: Mitä kovempi pakkanen, sitä enemmän jääpuikkoja roikkuu kattotuoleista ilmavuotojen kohdilla tai villan päällä on kuurakohtia, jotka sitten lämpöisillä keleillä kaikki sulaa vedeksi eristeisiin.
Homekoirien ylänäyttöjä vähätellään lähes aina ja kaikki tutkijat. Sanotaan, että piippuilmiön takia koira näyttää paljon ylänäyttöjä. Tämä ei pidä paikkaansa. Koira ei näytä ylänäyttöjä, ellei siihen ole joku syy. Läheskään kaikissa kohteissa ei ole ylänäyttöjä lainkaan! Yläpohjan eristeiden vauriot ovat kuitenkin hankala paikallistaa ja hyvin usein materiaalinäytteet näyttävät sieltä vain yhdellä tai kahdella plussalla kasvustoja, joka tulkitaan ’puhtaaksi’.
Yläpohjien kasvustot ovat kuitenkin paikassa, jossa ne ovat hyvin ’ärsytettyjä’. Kesällä niitä piinaa kuumuus, aurinkoisina päivinä yläpohjien lämpötila katon alla nousee hyvinkin korkeaksi, mikä ärsyttää niiden toimintaa. Ja kun kasvusto on ärsytetyssä muodossa, hyvinkin pienet rihmastomäärät voivat päästää paljon itiöitä ja haitallisia aineenvaihduntakaasuja huoneilmaan. Ja mitä alipaineisempi asunto on, sitä helpommin ne tulevat kosteussuluista ja pintamateriaaleista läpi.
Kesäisin kun on yleistynyt ilmalämpöpumpuilla asuntojen jäähdytys, se aiheuttaa paljon kondenssiongelmia ulkovaipoissa käänteisenä, sisällä on kylmä +20 ja auringon puolella lämpötila saattaa nousta +60 asteeseen, silloin kondenssipinta on kosteussulun lämpöisellä eli ulkopuolella. Olen itse todistanut hellepäivänä aurinkoisen ulkoseinän kondenssia kun kosteussulkuna ollut tervapaperi oli eristeen puolelta aivan likomärkä edellä mainituissa lämpötiloissa.
Kun sisäverhoilulevyä avataan ja nähdään mustia villoja muovin takana, se kertoo ilmavuotokohdista. Mustuneet villat ovat osaltaan likaa, mutta lähes aina niissä on myös jonkin asteinen homekasvusto.
Kun remonttia tehdään, meidän mielipiteemme on, että kaikki tummuneet villat tulisi aina automaattisesti vaihtaa uusiin. Samoin vanhoissa purueristeisissä taloissa, joissa ilmavuotojen ongelmat ovat aivan samat, eristeet täytyisi aina vaihtaa kun paikkoja avataan. Se että eriste on avaushetkellä kuiva, ei kerro mitään sen homeettomuudesta. Ilmavuotojen ja kondenssin takia kosteusongelmat yleensä ovat talvella tapahtuvia. Remontit tehdään kesällä, jolloin eristeet ovat jo talven jäljeltä kuivuneet.